Seuraavaksi pääsimme hyvin tyypillisiin pohjoisen maisemiin; Tilcara. Kaupunki sijaitsee vuorten keskellä ja maisema muistuttaa paljon lännenleffoja; kaktuksia ja paljon hiekkaa. Minua tässä paikassa hämmästytti rauhallisuus. Vaikka turismia olikin paljon, kaupunki oli hyvin hiljainen, eika kenelläkään ollut kiire mihinkään. Ihmiset myöskin olivat hyvin ystävällisiä ja olivat aina auttamassa ja neuvomassa suuntaa.
Seuraava kohteemme olivat Salinas Grandes, iso suola-aavikko. Suolaa riitti silmänkantamattomiin ja kuviahan räpsittiin paljon. Ja pitihän sitä maata maistaa ja olihan se melko suolaista!
Vaihdoimme provinssia ja saavuimme Saltaan. Kiersimme kaupunkia ja vietimme yhden päivän campolla, maatilalla. Menimme hevosvaellukselle, vaikka vain muutama osasi ratsastaa. Maisemat olivat taas kerran upeita ja olo oli vapaa hevosen selässä.
Seuraavaksi kiersimme eri kaupunkeja matkalla länteen. Vietimme myös rentouttavan spa-päivän kuumissa luonnonaltaissa sekä tutustuimme kanjoneihin. Vielä muutaman kaupunkgin jälkeen palasimmekin jo kotikaupunkeihimme.
Matkasta teki hienon maisemien lisäksi ihmiset. Olimme 36 vaihtaria ja kolme ihanaa ohjaajaa. Vaihtarit olivat eri puolilta Eurooppaa ja Amerikkaa. Ryhmä oli tiivis ja sain uusia kavereita. Samojen ihmisten kanssa teimme jo viime vuonna matkan etelään, mutta tällöin emme kaikki puhuneet samaa kieltä ja olimme siis omien kavereiden kanssa omista maistamme ja kaupungeistamme. Nyt taas ryhmät rikkoontuivat enemmän ja ehdimme tutustua muihin paljon paremmin. Tämä seikka teki mielestäni reissusta paremman. Vaikka matka kestikin vain 17 päivää, kavereista tuli todella tärkeitä ja jäähyväiset olivatkin vaikeat. Toivottavasti kuitenkin näämme vielä tulevaisuudessa!
Nyt minulla on vielä 2 viikkoa aikaa nauttia tästä ihanasta maasta ja näistä ihanista ihmisistä ennen kotisuomeen paluuta. Ikävä on jo kova, onneksi enään ihan vähän niin näkee kaikki rakkaat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti